Mikä meni pieleen lauantaissa? Lähinnä kaikki. Pikkujouluillan yllätyspaketeista eli tanssittajista toinen ei todellakaan ollut laatikon terävin veitsi eikä toinen kiukaan kuumin kivi. Ja kaikki tämä selvisi vasta seuraavana aamuna. Valitettavasti...
Kokosimme kyseisiltä herroilta illan parhaat lainit listaksi:
"Me nähtiin, kun te kattelitte meitä." Hei ei kukaan sano noin!
"Ootsä kihloissa?" Sormus oli siis keskisormessa...
"Siis sulla on IHANA käsikoru." Homoa?
"Naisessa pitää olla jotain lihaa luun päällä." HEI KIITOS
"Pusu!" Hei nyt ei olla ala-asteella
"Mikä sun sukunimi on? Missä kuussa sä oot syntynyt?" ..kas kun ei lempiväri, yhäkään ei olla ala-asteella...
"Voi ku ne bileet ois jatkunu IKUISESTI. Aina masentaa ku hyvät bileet loppuu." Joo siis elämä loppuu........
"No miks sä oot ostanu liian pienet kengät??" Tämä siis, kun jalkoja alkoi sattumaan. Ihan siis varmaan tarkoituksella ostin ja silleen.
"Siis me kerrotaan toisillemme iiiihan kaikki. Siis KAIKKI." Uu, söpöö, mullaki on oma BFF. < 3
"Hei mä voin heittää teidät aamulla kotiin." Joo, kuultu aikaisemminkin... TAKSI!
"Miksköhän mua ei väsytä yhtään, enhän mä juonut kun kymmenen batterya." Öööö...
"Siis onks kaikki hyvin? Itkettekste?" Ei kun me nauretaan. Lähinnä sulle.
Ja illan isännän seinällä oli Marilyn-kello. Identiteetti hakusessa...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti